Lastenvaatetuskaa ja Tanskanmaan valikoimaa

Joensuussa ei ole mitään! Huoh... :(
Ihan oikeasti, ei ole MITÄÄN lastenvaaterintamalla. Ihan itkettää, en jaksa enää etsiä.


Yllä kuvassa Erkalle tilattuja ulkoasuja kevään-kesän-syksyn keleihin: Ej Sikke lej-kurahousut, Tickettejä (Rubber Rain with fleece, Plain Rain, Rubber Rain with fleece). Näille syntyy uusi käyttäjä, joten hinta ja se että ostaa uutena ei harmita. Vaatteet Ticketiltä ja Punavuoren Peikosta, josta myös kuvat kopsittu. Paitsi harmaa tähtipuku, se oli pienestä Tanskalaisesta putiikista.


Kotimaiset nettikaupat on nyt käyty, kiitos ahkerien lastenvaatebloggailijoiden. Jotain sieltä on meidän lapsille poimittukin, mutta minä vastustan ihan periaatteesta kaikenlaista massahysteriaa, jota on havaittavissa yöllisillä blogivierailuilla. Hyvä esimerkki on CupCaken uusi mallisto, joka on lopussa vähän joka puodista. Ihania vaatteita, mutta minusta ei vaan ole niin kiva että joka toisella vastaan tulevalla lapsella on samanlainen vaate, joka maksaa kuitenkin huomattavan paljon enemmän kuin tavallisen ruokamarketin rekistä poimittu -joita taas voi odottaakin tulevan vastaan joka kulmassa ainakin näillä leveysasteilla.

Ja se hinta,
markettien vaatteet ovat laadultaan kuitenkin aika heikkolaatuisia hintaansa nähden. Myönnän, kyllä niitä tulee kauppareissuilla ostettua. MUTTA sekin johtuu aivan siitä, ettei valikoimaa juurikaan ole. Huomasin, että Jesper Junior etsii franchising-yrittäjää tänne Joensuuhun ja sitä todella odotankin, sitä että se yrittäjä löytyy. Laajentaa valikoimamme "karrikoiden" kuvattuna jopa sadalla prosentilla. Ja en tässä tarkoita määrää vaan valikoiman laatua. (Mikäli itsellä ei olisi "MisterKasi" kohtsillään tulosillaan, voisin olla varsin kiinnostunut Jesper Junior-liikkeen yrittäjyydestä.)

Kun jaksaa odottaa alennusmyynteihin, saa kauniita laatuvaatteita jopa halvemmalla kuin markettien massatekstiilit. Esimerkiksi nyt Tanskan nettikauppoja selatessa saa huokailla ihastuksesta sekä kuosien, mallien että hinnan suhteen. Toimituskulut eivät kuitenkaan ole niin suuret Tanskasta tänne Suomeen. Jos kulut ovat vaikka parikymmentä euroa, niin sama menee jo yhdellä kaupunkireissulla bensaan ja parkkimaksuihin, eikä aina edes riitäkkään.



Jostan netistä poimin tälläistä linkkilistaa Tanskalaisiin lastenvaatepuoteihin:
http://www.sejeunger.dk
http://www.houseofkids.dk
http://www.trendybaby.dk
http://www.funkylittlemonkey.dk
http://www.emmamai.dk
http://www.smaahjerter.dk
http://www.prinsessebutikken.dk
http://www.prinsesserogpirater.dk
http://www.babyfryd.dk
http://www.buksetrolden.dk
http://www.butik-bambino.dk
http://www.smartkids.dk
http://www.troldeborn.dk
http://www.onefashion.dk
http://www.kidsinstyle.dk
http://www.filiokus.dk
http://www.mille-mi.dk

Toisaalta, kun haluaisi ostaa kotimaasta. Mutta jos ei ole mistä ostaa. Ja kun ostaa, niin todennäköisesti ostaa saman valmistajan tuotteita kuin Tanskastakin mutta eri valikoimalla. Ei Suomessa valmistettua, ei Suomessa suunniteltua. Se ei hirveästi Suomen kansantaloutta hetkauta. Missä on vika, ettei mukamas Suomessa ole suunnittelijoita, joilta tulisi kauniita ja kivoja vaatteita? (Suoraan sanoen, en ole ollenkaan ihastunut esim. Reiman mallistoon..)

Itse tekemällä
saa tietty kivoja ja saa toteuttaa itseään ja maailmalta poimittuja ideoita. Mutta, siinäkin on mutta. Ne ompelutarvikkeet maksavat maltaita. Itse tekemällä ei todellakaan säästä, ellei löydä tosi tosi edullisia tarvikkeita tai käytä uusiomateriaaleja. Siksi meilläkin tämä minun innostus uusioimiseen; esim. teinien vaatteet, ne on ostettu/tilattu mutta eivät olleetkaan semmoisia kuin olisi haluttu. Pidä kerran, kaksikin ja heitä pois. Ei materiaalit siitä mihinkään kulu. Tälläisistä materiaaleista on kiva muotoilla uutta, testailla kaavoja ja malleja. Silloin ei todellakaan harmita, jos malli/kaavat menevät pilalle.

Laadusta joutuu tinkimään, huomasin. Jos siis täältä ihan massakaupasta ostaa. Ostin viikko sitten Seppälän alesta kympillä Lotalle toppahalarit, kivat ruskeat. Vajaan viikon päällä, varmaan kolmena päivänä ja haarat auki, kuten myös lahkeiden sisäsaumojen ompeleet repsottivat. Ja tyttö ei todellakaan rymyä! Sanoi vain että otti pitkiä askelia ja tuli reikä haaruksiin. Semmoista Seppälää...
Jatkossa luotan edelleen Ticketin (http://www.ticket2heaven.dk) laatuun ulkoasuissa, meillä ne ovat kestäneet ja värit ovat kivoja. Mallit yksinkertaisia ja "sopii sekä tytölle että pojalle". Tämä on tärkeää tälläisessä lapsilaumassa, kun vaatteet todennäköisesti kiertävät lapselta toiselle, mikäli siis kestävät normikäyttöä.



Kuvassa Ticketin Plain Rain -ulkoasuja Titalle ja Lotalle sekä aivan ihanat Min-Pi:n pallokumpparit. Tilattu Ticketiltä ja Sisukkaasta, josta myös kuvat kopsattu.

Ammuuuu....

Läheisestä kangaskaupasta ostamani The Lehmäkangas pääsi käsittelyyn ja muotoutui Erkan kevättakiksi. Aivan takki ei vastaa kaupassa silmissäni kuvastunutta visiota ja pitkään mietin että missä vika. Lopulta keksin, vuori on väärän värinen. Vuorinahan on limeä palloflanellia Sampsukasta. Kun laittaa silmät kiinni ja kuvittelee vuorin väriksi punaisen valkoisilla palloilla...AVOT siinä se olisi. Mutta ihan hyvä noinkin, kevään vihreänä. Laittaa sitten vaikka sen punaisen pallopaidan, jos punaista...



Eurokankaan lime velour oli pakko hakea heti lehmälle seuraksi, ja siitähän tulikin housut. Ja paita. Paita on aivan epäonnistunut ;( Ensin siinä oli tasku, jonka purin pois. Purkaessa vähän lipsahti ja pikkuinen reikä meinasi pilata koko etukappaleen. En kuitenkaan heittänyt tekelettä roskiin, vaan leikkasin keltaisesta trikoosta tähden ja päätin kokeilla peitetikkikoneella aplikointia. Ei oikein onnistunut. No, jos se vielä joskus.

Tässäpä nyt sitten esittelyssä omat merkkini, kauan niistä haaveilinkin ja lopulta sain aikaseksi tilata.



Tilasin muuten ison läjän resorikankaita kyllästyttyäni koluamaan Joensuun kangaskauppoja, niitä paria Eurokangas mukaanlukien, lapsille soveltuvia resoreja etsien. Nyt niitä riittää, vaikka muillekkin.

Ja kuola valuu...

Mutta ei pitäs lipasta ennenkuin tipahtaa.

Ei voi odottaa, että pääsee tekemään näistä jotain IHANAA!

Elämäni ensimmäiset topparukkaset!

Tästä läksimme liikkeelle:


Edellisen postauksen takki ja hattu tarvitsivat siis rukkasia, ORANSSEJA kuului vaatimus.

Minun "askartelupakissa" (=säkillinen joutokankaita ja vaatteita) oli sopivasti yksi oranssi hihan vuori, jostain vanhasta toppatakista purettu talteen muistaakseni joulun alun patalappuprojektia varten. Ruskehtavan väristä kevyttoppavuorta löytyi myös. Samoin jotain fleece-palaa.

Kaavoja ei ollut, joten malliksi parit käytössä olevat rukkaset joista vähän mallia katselin. Kaavapaperina mainoslehtisiä ;)

Ja rohkeasti saksimaan kangasta, kun tunnin pähkäily kaavapalasten kanssa oli suoritettu.
Joissain vaiheissa iski vähän niinkuin epäluottamus omiin taitoihin.





Mutta kyllä se siitä, kyllä se siitä....

Vaikka elämäni ensimmäiset topparukkaset ovatkin, niin kyllä ne rukkasiksi erottaa!



Oma arvioni asteikolla 4-10 on 6. Eli parantamisen varaa ja reilusti. Mutta pääasia on että tyttö, joka rukkasia käyttää on tyytyväinen ;D

Yäk, äiti etkö tajuu...

Tää on ihan liian poikamainen! En haluu...

Päätin aloittaa vaatevaraston tutkailun kartoittaakseni kevät/välikausi varannot. Minä tunnetusti olen hyvä jemmaamaan tavaroita siten, etten itsekään edes muista että jotain on olemassa. Taas kerran.
Mummo oli ostanut jo aikoja aikoja sitten Titalle täksi talveksi oranssi-ruskean talvipuvun ja hyvin sekin oli jemmattu. Onneksi nyt löytyi, koskapa Titan oma puku alkaa olla himpun pieni ja uutta olen ajatellut jos vain alesta vielä löytyisi kokoa 128 -134.

Hyvä, saa Titta puvun jo huomiseksi kouluun!
Kiireen vilkaa ompelin fleecemyssyn tähtikuvalla, koskapa meillä ei oranssia ole, ei oikeastaan mitään Titan ja Lotan koossa.

Kuten otsikosta saattaa arvata, ei suunnitelmat oikein pitäneet ;(
Kokeilla voi, mutta päälle ei laita.

"Etkö ymmärrä, jos sie tykkäät poikamaisista niin mie en. Mie oon jo iso tyttö!"

Nyt meillä on siis uuden talvitakin etsimisen paikka. Jos jollakin on tyttömäinen n. 128 koon talvitakki vailla kotia, niin tänne voi ilmoitella.

ONNEKSI puku ei jää ilman käyttäjää. Lotalle väri kelpasi eikä ollut ollenkaan poikamainen.



Housut jotka kuuluivat pukuun olivat liian isot, mutta Seppälän ale rekistä löytyi 122 cm henkelilliset toppahousut, joten Titta saa pitää edelliset pöksyt jos väri (se ruskea) Isolle Tytölle vaan kelpaa....

Ja mitään en osta!

Tähän bodyyn on sitten tulossa pöksyt tuosta kuvassaolevasta isosta pojan puserosta.


Että niih, ihan kuvastaa minun oloa tuo löllykkä barbababa vai mikä lie...





Minulla on aina näitä päätöksiä, että mitään en osta. Pitääkö ne, ihan varmaan....
Mutta kun lapset tarvitsevat kaikenlaista, ja äitikin tarvitsee kaikenlaista.
Semmoista se vaan on.

Punaista jälleen, pienenä piristyksenä

(Kuvia klikkaamalla pääset katsomaan hieman isompia versioita)


Taas askartelin kierrätysrytkyjen parissa. Uhrina tällä kertaa miesten beiget välihousut,kankaassa toinen puoli sileää neulosta ja toinen fleesattua.

Ensiksi leikkasin housut tarkoituksena ommella kappaleet ihan vaan yhteen ja kuminauha vyötärölle. Kappaleita leikatessa näytti tosi tylsälle, joten leikkasin pienet renkulat taskujen kohtaan tarkoituksena kantata ne ruskealla. Otin ruskean resorin ja aikoessani leikata näytti jälleen kerran tylsälle. Jotenkin vaan väkisin silmät kääntyivät punavalkeaan raitaresoriin (siihen, jonka leikkelin joskus aiemmin jostain uusiotorin puserosta). Käsi ihan vaan tahtomattani vaihtoi ruskean tuohon punavalkeaan.

Resorit ommeltuani päätin tehdä "oikeat" taskut ja ommella peitetikillä koristetikkaukset tulemaan päällepäin. Okei, ihan hyvälle näyttää. Sitten vielä vyötäröresori niin se on siinä, tuumin.



Raivatessani tilkkuja pois totesin, että jäipäs yllättävän paljon kangasta välihousuista. Mittailin, ja kyllä, siitä saa vielä puseron.

Kappaleita leikatessani päätin, että tähänkin voisi tehdä taskut housujen malliin. Ja laittaa kankaan fleesatun pinnan päälle. Hihoihin laitoin kyllä sitten vaihtelun ja kontrastin vuoksi sileän pinnan.

En tiedä, mitä muut tykkää mutta minusta tuosta tuli ihan veikeän pirteä kotiasu poitsulle. Paljon tekovaiheissa kävi mielessä mitä voisi lisätä: joku aplikaatio rintaan ai hihoihin.... pyllyyn tähti tai joku muu...nyörit vyötäröresoriin...huppu...
Jos sitten toisessa versiossa.

BODY, tämäkin kierrätystekstiiliä:





Tässä on taas joku mummojen aluspaita päässyt tositoimiin. Semmoinen paksu, tiedättehän ne "mummojen-kalsaripuuvillatrikoot". Harmi vain, että olin johonkin aiempaan työhön käyttänyt hihat. Kankaan kuvion lehti on murretun vihreä ja pohja luonnonvalkoinen. Aivan hihatonta en tahtonut tehdä ja mietin mistä hihat. Aiemmin tein bodyn, johon leikkasin isojen tyttöjen joutovaatesäkistä jotain puseroa rintamerkkiin ja resoreihin, muistelen. Tätä puseroa oli takakappale jäljellä. Siispä siitä hieman kaavaa kitistellen sai lyhyet hihat. Koko on reilu, joten kun kevättä kohden mennään, lyhyet passaa vallan mainiosti.

Uutta materiaalia näissä molemmissa ompeluksissa siis ompelulangat ja bodyn neppeinä käytetyt KAM-nepit.
HUOMIOITAVAA on, että käytän uusiovaatteissani ainoastaan erittäin hyväkuntoisia käytettyjä vaateita. Jos kankaasta paistaa päivä läpi, ei siihen kannata tuhlata aikaa vaikka kuinka kaunista olisikin.

Puserosta kypärämyssyksi

Uusiotorin aito retroneulospaita (joka maksoi 0,50 e) mukautui kypärämyssyksi.
Myssyssä vihreä trikoovuoritus, joka syntyi T-paidan takakappaleesta.

Malli vielä kehittelyn alla, ei ole oikein mieleiseni - johtunee siitä, että ihan vapaalla kädellä leikkasin kappaleet. Muumimerkki oli pakko laittaa otsalle, koska minusta tuo sauma ei ole niin kaunis.

Mallina muuten mukava, koskapa voi käyttää myös kääntöpipona. Oma arvioni jotain 5 luokkaa arvioasteikolla 4-10. Siirtyy jatkokehittelyyn....

Pöllöjä tuppaa tuutin täydeltä...

Pöllö on aikas muodikas. Niitä on vähän joka puolella. Näin talvisinkin ;D pöllöt huhuilevat maailmanlaajuisesti.

Mutta kyllä minä tykkään enemmän tuosta Pamelan Uhuu pöllöstä kuin uudemmasta suomalaisesta.

Terveisiä viime viikonlopun reissulta Virosta!

Olin haaveillut semmoisista piparikukkasoljista, jotta voisin tehdä tytöille tunikat 70-luvun malliin. Ajattelin, että jospa ehtisin Tallinnassa käväistä kangaskaupassa katselemassa josko semmoiset sielt löytyisi. Kangaskauppaan en tällä kertaa ehtinyt, kun Tartosta ajeltiin ihan ajan kanssa Tallinnaan, mutta tunikat löytyi Ülemisten ostoskeskuksesta. Molemmille tytöille siis ruskeat samettihousut koossa 116 cm ja niihin sopivat tunikat PIKARIKUKKASOLJILLA koossa 128 cm. Hintaa noille tuli noin 20 e yhteensä (79 kruunua per tuote).

Kuva on tosi tosi huono, mutta kevättä odotellessa ei varmaan parempia saakaan...

Paitaa ja pöksyä pukkaa

Nonnii, ei nämä mitään "erikoisuuksia" bloggauksen arvoisia juttuja ole, mutta postaanpa kuitenkin.

Poitsun pusero
on ihan peruskaavalla; etukappale, takakappale ja kaksi hihakappaletta sekä kaulus resorilla. Materiaali t-paidasta, joka jo aiemmin oli paloiteltu kappaleiksi. Jäljellä oleva kangas ei riittänyt ihan 86 kokoisen paidan pitkiin hihoihin, joten tarkka huomaa ruskea-valkoraitaisen "lisukkeen" hihojen yläosassa. Lisuke on toisen t-paidan hihat, ja loppu tuosta raitapaidasta yritetään askarrella bodyksi huomenissa.

No, jos on tarkka, niin huomaa muutakin. Takakappale on leikattu "väärin päin" eli raidat tulivatkin pystyyn. Kivan näköinen juttu päällä ja ei käyttöä haittaa, vaikka ei ihan kaikkkien oppien ja sääntöjen mukaan olekaan kaavaa aseteltu kankaalle ;D.
Tämäkin sen takia, ettei kangas ihan riittänyt oikeaoppiseen leikkaukseen, mutta eipä yhtään harmita. Tässäkin taas leikitty hieman peitetikkikoneella
"opettelumielessä".

Pöksyt,
ne on isojen tyttöjen joutovaatesäkistä napatuista farkuista. Kaavat on aseteltu farkkujen lahkeille miten ne nyt parhaiten mahtuivat. Malli on joku bootleg-malli, joita olen pikkutytöille ommellut aiemmin. Saumat on päällitikattu peitetikkikoneella PUNAISELLA ;DDD (kun se nyt vaan on niin kiva väri...

Ei tuo ole mikään yhteen sointuva sävy-sävy -asu, mutta voi niitä silti pitää keskenään.

KIITOS paljon Teille, jotka olette vierailleet tässä alkavassa blogissa!!

Laskurin lisäyksen jälkeen on mukavasti kävijöitä ollut, jo yli kolmesataa. En minä edes uskonut, että kukaan tänne löytää... JA SUURKIITOS KOMMENTEISTA! Lämmittää mukavasti mieltä, että joku noteeraa pikku puuhastelut.

Satumainen blogilöytö

Otsikon mukaisesti!
Aivan ihana yllätys kun siirryin selaamasta ruotsalaisista blogeista saksalaisiin ja hollantilaisiin.

En tiedä muista ja enkä tietty tahdo tällä ketään loukata, mutta on hieman yksitotista katsella blogista toiseen samoja kankaita/kuoseja ja samoja perusmalleja. Ilmeisesti kun jotain kivaa tulee markkinoille niin kaikki matkivat toisiaan ja sitten on peruspaitaa ja pöksyä JNYDesingnin tai Murun kankaista yhdessä jos toisessa blogitöllissä. Tai sitten kestovaippaa, kestosidettä ja liivinsuojaa samoilla PULkuoseilla ja materiaaleilla.

Jotenkin sitä vaan kaipaa omaan tylsään päivään mielikuvitusta.

Täällä sitä on: Cinderella zvergen mode. Kuva on kooste blogin kuvista (copyt siis siellä).

Tälläisiä mielikuvitusrikkaita vaatteita minäkin tahdon valmistaa! Aivan Ihquja! Eikös?

Vanhat uusiksi

Nuhanenä päivä ja vaikka sää olisikin sallinut, ei ulos ole menemistä. Titalla on kuumetta eikä olo itselläkään ole kummoinen. Verenpaineita heittää pienestä huimauksesta päätellen, mutta eipä tässä kummoisia rasitusoperaatioita tehdäkään...mitä nyt pikkusen ompeluksia. Kun on noita joutavia rättejä, joista muokkailla. Ja uunikin on lämpiämässä että tilkut saa heittää sinne. Ja poikakin tarttee parit bodyt. Tänään.

Muistanet varmasti postauksen viikolta, kirppisreissulta? Ne vaatteet, joista suunnittelin Erkalle jotain, kun en kaupasta löytänyt? Tarkoituksena ei siis ole niistä tehdä mitään "hienoja suunnittelijan luomuksia" vaan ihan yksinkertaisia käyttövaatteita periaatteella vanhasta uutta (ja nopeasti).

No, tässäpä on yksi naisten paita muokattu uudelle käyttäjälle sopivaksi:


Bodyn rintamukseen leikkasin isojen tyttöjen joutovaatesäkistä (=minun askartelutarvikkeita) löytyneestä t-paidasta "merkin", joka oikesti oli joku pehmokohopainatuskuvion osa. Taakse panin palan kaksipuoleista liimakangasta, silitin rintaan ja tikkasin pari milliä reunoista suoralla, lyhyellä tikillä. Ihan kiva.
Resorit on siitä samaisesta paidasta. Eli tuloksena kahden puseron risteymäbody.
(Peitetikkikonekokeilu numero jotain. Meneehän tuota aikaa testaillessa kaikenlaista sillä vempaimella.) Nepparit muovisia KAM-neppejä.

Sitten paloittelin pari erittäin joustavaa raitapaitaa resoreiksi. Ja talteen tietysti, odottamaan päivää kun tarvitsee punavalkoraidallista resoria.

Vasemmalla resoritarpeet, oikealla läjä joka käsittelyn jälkeen jäi paidoista uuniin poltettavaksi. Aika hyvin hyödynnetty, vai mitä.

Ja sitten vaihdettiin koneisiin punaiset langat.
;D Eli ompeluksia punaisin tehostein:



Miesten 100% villapaidasta rakennellut vaippavillikset Erkalle koossa 92. Eli vielä reilut, mutta en viitsinyt pienempiäkään tehdä, kun tuon kokoiset sai. Kaavana oma kalsarikaava.

Alla olevassa kuvassa pöksyt käyttäjän päällä:



Body rakenneltu kirppispaidoista. Punaisen t-paidan hihat jatkettiin toisen puseron hupusta leikatuilla kaitaleilla (sen puseron hihat käytettiin jo aiemmin tehtyyn ruskeasävyiseen bodyyn, tähän näin) ja leikin uuden koneen tikkauksilla ihan vaan sen takia kun huvitti leikkiä ;D. Yleensä en tykkää noin paljoista tikkauksista, mitä tähän bodyyn tein. uutuuden viehätystä vissiin...
Nepit KAM-neppejä, kaava omani jota on hieman parannettava jotta pullis saisi toimintatilaa enemmän. Leveydestä, ei korkeudesta enää koska tuossa on kestovaippaan ihan mukavasti pituutta. Kankaan väri ja kuosi on herkullinen, niin jouluinen ( joopa, kevättä kohdenhan nyt mennään, joo...)

Sitten se viimeinen, noin 150 cm kokoisesta t-paidasta tuunattu:


Pituus ei riittänyt bodyyn, joten paitahan se sitten. Pusero näytti liian tylsälle ilman mitään kuviota ja päätinkin kokeilla ompelukoneeni tikkivalikoimaa. Tähti on leikattu ohuesta fleecestä ja silitetty puseron rintaan kaksipuolisen tukikankaan avulla. Tikkaus ei oikein onnistunut, mutta enpä ole tuota tikkia koskaan aiemmin mihinkään koettanutkaan. Mutta söpö siitä tuli, vaikka Eve ja isukki väittivät liian tyttömäiseksi. PÖH! Ei ole, käskinkin isukin vetää jussipaitansa päälleen ja painua hevosia ruokkimaan - meillä jatketaan tähdillä leikkimistä ja joulun väreissä.

Oikein hyvää vuoden ensimmäisen päivän jatkoa!